DI Juhani Tapaninen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 16.5.2016 alkaen. Juhani siirtyi Gofore Oy:n palvelukseen Leanware Oy:stä.

Jussi Rinta-Jaskari on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 2.5.2016 alkaen.

Toni Lahtinen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 2.5.2016 alkaen.

Tradenomi (YAMK) Antti Simonen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 2.5.2016 alkaen. Antti siirtyi Gofore Oy:n palvelukseen OpusCapita Group Oy:stä.

Olli Lindgren on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 16.5.2016 alkaen.

FM Tatu Repo on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 23.5.2016 alkaen.

Tradenomi Elina Seppänen on nimetty Gofore Crew Assistantiksi 23.5.2016 alkaen.

Tommi Helander on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 1.6.2016 alkaen. Tommi siirtyi Gofore Oy:n palvelukseen Dimenteq Oy:stä.

Joni Korhonen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 1.6.2016 alkaen. Joni siirtyi Gofore Oy:n palvelukseen Solteq Oy:stä.

Matti Pajunen on nimitetty palveluarkkitehdiksi 1.6.2016 alkaen. Matti siirtyi Gofore Oy:n palvelukseen Leanware Oy:stä.

Hanna Tuomi on nimitetty palveluarkkitehdiksi 1.6.2016 alkaen. Hanna siirtyi Gofore Oy:n palvelukseen QPR Software Oyj:stä.

Tomi Tolvanen on nimitetty vanhemmaksi ohjelmistosuunnittelijaksi 13.6.2016 alkaen. Tomi siirtyi Gofore Oy:n palvelukseen Spinlet Oy:sta.

Outi Kotala on nimitetty vanhemmaksi UX suunnittelijaksi 13.6.2016 alkaen. Ennen Goforea Outi toimi konsulttina omassa yrityksessään Guidesi.

Joel Huttunen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 16.6.2016 alkaen.

KTM Nelli Tamminen on nimitetty projektiassistentiksi 8.7.2016 alkaen.

DI Riku Lääkkölä on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 1.8.2016 alkaen.

DI Heikki Honkanen on nimitetty ohjelmistosuunnittelijaksi 1.8.2016 alkaen.

Tuukka Palomäki on nimetty vanhemmaksi ohjelmistosuunnittelijaksi 1.8.2016 alkaen.

KTM Timo Salo on nimitetty vanhemmaksi palveluarkkitehdiksi 1.8.2016 alkaen.

Kimmo Vuorio on nimitetty vanhemmaksi palveluarkkitehdiksi 1.8.2016 alkaen.

Insinööri (YAMK) Juuso Ansaharju on nimitetty tekniseksi projektipäälliköksi 1.8.2016 alkaen.

DI Krisse Ackerman on nimitetty palveluarkkitehdiksi 1.8.2016 alkaen.

Tradenomi Mona Ryhänen on nimitetty Gofore Crew Assistantiksi 1.8.2016 alkaen.

IT-tradenomi (yamk) Juha Mustonen on nimitetty johdon neuvonantajaksi 1.8.2016 alkaen.

Tietoliikenneinsinööri Topi Huurros on nimitetty Goforen palveluarkkitehdiksi 15.8.2016 alkaen.

Safetum Oy ja SM-liigan jääkiekkoseura Oulun Kärpät ovat solmineet jatkosopimuksen kaudelle 2016-2017. Oulun Kärppien tavoitteena on olla Suomen paras ja halutuin jääkiekkoseura. Safetumin strategisena tavoitteena on nousta vuoteen 2020 mennessä turvallisuusalan arvostetuimmaksi yritykseksi Suomessa. 

”Haluamme olla tukemassa pohjoissuomalaista menestystarinaa ja liikunnallisia arvoja. Kärppien pitkäjänteisestä työstä ja voittamisen kulttuurista voi jokainen yritys oppia”, toteaa Safetum Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin.

Kärppien ja Safetumin välinen yhteistyö alkoi jo kaudella 2015–2016 Kärppien voittaessa hopeaa kauden päätteeksi.

Yhteistyökaudella Kärppien maalivahdit pelaavat Safetum Oy:n väreihin maalatuissa maskeissa. Lisäksi Kärpät ja Safetum tekevät markkinointiyhteistyötä kauden aikana.

Safetum Oy on kiinteistöjen ja yrityksien pelastusvalvontaan ja –suunnitteluun sekä riskienhallintaan erikoistunut yritys. Safetumilla on toimipisteet Helsingissä ja Oulussa ja sen palveluksessa työskentelee lähes 20 pelastusturvallisuuden ammattilaista.  

Safetum Oy toivottaa Kärpille menestyksekästä kiekkokautta.

Lisätietoja:

Safetum Oy

Toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin

p. 041 4675401

tuomas.jurvelin@safetum.fi

www.safetum.fi

Tietokoneita ja IT-järjestelmiä myyvä SystemaStore Oy on kasvattanut liikevaihtoaan kannattavasti jo 12 vuotta peräjälkeen. Kuluvalta tilikaudelta odotetaan jälleen kasvua.

Tasaista kasvua tekevän SystemaStoren uusi yhdistelmänimi otettiin käyttöön vuonna 2011, kun Oulun Systema Oy fuusioitui vuonna 2003 perustettuun emoyhtiö LapStoreen. Fuusiossa yhdistyi myös LapStore Oy:n toinen tytäryhtiö Y-Daatta Oy. Vuotta myöhemmin SystemaStore Oy:öön yhdistyi vuodesta 2003 IT-palveluita yrityksille tuottanut Owla Oy.

“Onnistuneiden fuusioiden ohella pitkään jatkunutta kasvuamme selittävät strategisesti oikeat valinnat sekä sähköisten palveluiden määrätietoinen kehittäminen. Kasvun vuodet eivät ole ohi, sillä tulevina vuosina keskitymme yhä selkeämmin palvelumyynnin kasvattamiseen liikevaihdossamme. Moni mieltää meidät vieläkin pelkästään tietokoneiden ja oheislaitteiden vähittäiskauppiaaksi, mutta todellisuudessa suurin osa liikevaihdostamme syntyy kokonaisvaltaisista ICT-ratkaisuista yritysasiakkaillemme. Olemme verrattain lyhyessä ajassa saavuttaneet Pohjois-Suomen markkinajohtajuuden PK-yritysten tietotekniikkajärjestelmien ja -palveluiden toimittajana”,

kuvailee yhtiön toimitusjohtaja Jyrki Kauvosaari.

Lisätietoja antaa:

Jyrki Kauvosaari 

Toimitusjohtaja CEO 
+358 (0) 400 344 853
jyrki.kauvosaari@systemastore.fi

www.takeiteasy.fi
www.systemastore.fi

Heurekan planetaariossa pyörivä Yöperhosten salattu maailma -elokuva esitetään lauantaina New Yorkin tiede-elokuvafestivaaleilla. Yöperhoset valittiin festivaaleille 800 elokuvan joukosta ja se on ainoa ohjelmaan hyväksytty planetaarioelokuva. Tuomaristo perustelee valintaansa Yöperhos-elokuvan kiehtovuudella ja visuaalisella vaikuttavuudella.

New Yorkin “Imagine Science” -elokuvafestivaali järjestetään tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Imagine Science Film Festival on ainoa tutkijoiden perustama ja järjestämä elokuvafestivaali, jonka tavoitteena on yhdistää taide ja tiede laadukkaiden elokuvien avulla, ja tuoda tiedettä lähemmäksi yleisöä.

Festivaali järjestetään New Yorkissa tänä vuonna 14.–21.10. Festivaaleilla on mukana kymmeniä tiede-elokuvia, jotka kilpailevat useassa eri kategoriassa. Yöperhosten salattu maailma esitetään lauantaina 15.10.

Yöperhosten salattu maailma on vauhdikas seikkailu perhosten ja hyönteisten maailmaan. Eri perhoslajien kanssa matkataan päiväntasaajalta napapiirille. Elokuvassa hyödynnetään kolmiulotteista röntgentomografiaa, jonka avulla hyönteisiä päästään tarkastelemaan mikroskooppisella tasolla ja ikään kuin lentämään niiden sisään.

Jenan elokuvafestivaaleilla Saksassa jo innovatiivisesta teknologian käytöstä palkittu dokumenttielokuva on ollut myös Heurekan yleisön suosikki: se sai parasta palautetta kesän yleisötutkimuksissa. Elokuvaa on esitetty Heurekan planetaariossa joulukuusta 2015 lähtien. Tähän mennessä sen on nähnyt jo yli 30 000 katsojaa.

Elokuvatuotantoyhtiö Pohjankonna tuotti ensimmäisen suomalaisen koko perheen täyspitkän (22 min) planetaarioelokuvan Yöperhosten salattu maailma - The Secret World of Moths yhteistyössä tiedekeskus Heurekan kanssa.

Pohjankonna Oy on Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen vuonna 2008 perustama elokuvatuotantoyhtiö, jonka lyhyitä dokumenttielokuvia on esitetty kaikilla mantereilla. Elokuvat ovat voittaneet lukuisia palkintoja Suomessa ja ulkomailla.

Lue lisää elokuvasta täältä: http://www.heureka.fi/fi/yoperhosten-salattu-maailma
Lisää Imagine Science -elokuvafestivaaleista täältä: http://imaginesciencefilms.org/

Lisätietoja:

Mikko Myllykoski
Elämysjohtaja
+358 40 9015 244

Kuva: Pohjankonna

Paikannuspalveluiden markkinajohtajana toimiva PPCT Finland Oy on solminut kolmivuotisen palvelusopimuksen kiinteistöpalvelualan merkittävän toimijan Coor Service Management Oy:n kanssa. Sopimus astui voimaan syksyn 2016 aikana.

Coorilla on pitkä kokemus erilaisten kiinteistöpalvelukokonaisuuksien hoitamisesta ja kehittämisestä. Päivittäisen kiinteistönhoidon lisäksi yritys hoitaa sähkö-, tietoliikenne-, kulunvalvonta- ja rakennusautomaatiojärjestelmiä sekä LVI- ja maakaasulaitteita. Coor on Pohjoismaiden johtavia palveluntoimittajia, jonka henkilöstömäärä tällä hetkellä on noin 6 300. Kiinteistöpalveluiden lisäksi yritys tuottaa muun muassa siivous- ja aulapalveluja.

Coorin mukaan päätökseen siirtyä PPCT Finland Oy:n paikannuspalveluiden piiriin vaikuttivat ratkaisevasti palvelun monipuoliset raportointimahdollisuudet sekä mahdollisuus saada ympäristöarvoja tukevaa uutta informaatiota ajoneuvojen käytöstä. Lisäksi Paikannin.com järjestelmä koetaan helppokäyttöiseksi ja selkeäksi, jota käyttävät myös useat suurtoimijat, joka viestii osaltaan palvelun luotettavuudesta.

PPCT Finland Oy toimii yhteistyökumppanina ja paikannuspalveluiden keskitettynä toimittajana suurimmalle osalle Suomen kiinteistöpalvelualan suurtoimijoita. Sektorilla toimivia asiakasyrityksiä ovat muun muassa Lassila & Tikanoja Oyj, Are Oy, Caverion Oyj, SOL Palvelut Oy sekä uusi tulokas Coor.

PPCT tuli markkinoille liikkuvan kaluston seurantaan kehitetyillä ratkaisuilla vuonna 2006 ja on siitä lähtien kehittynyt ja kasvanut orgaanisesti. Suomessa yritys on saavuttanut markkinajohtajuuden liikkuvan kaluston hallintajärjestelmien ratkaisuissa palvelu- ja kuljetusalalla.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori aloittaa YT-neuvottelut liiketoimintansa uudelleen organisoimiseksi.

Syyskuussa 2016 aloitettujen, lomautusta koskevien YT-neuvottelujen aikana ilmeni, että Valtorin strategiset tavoitteet sekä tuotteistettujen palveluiden levittämisen ja toiminnan tehokkuuden turvaaminen vaativat lomautusten sijaan Valtorin koko organisaatiorakenteen ja toimintatavan uudistamista. Tavoitteena on muuttaa Valtorin organisaatiota ja toimintaa aikaisempaa asiakassuuntautuneemmaksi.

Uuden YT-menettelyn ulkopuolelle on rajattu hallinnon turvallisuusverkkotoiminta (TUVE). Valtorin ylintä johtoa koskevat järjestelyt on määrä toteuttaa nyt toimeen pantavan uudistuksen jälkeen.

Perusteena organisaation ja toimintatavan uudistaminen

Nyt aloitettavien YT-neuvottelujen perusteena ovat Valtorin organisaatiorakenteen ja työtehtävien uudelleenjärjestelyt toiminnan tehostamiseksi. Neuvottelut voivat johtaa enimmillään noin 90 henkilön irtisanomiseen.

Uusi asiakassuuntautuneempi toimintatapa ja asiakkaiden siirtyminen valtion yhteisiin tuotteistettuihin palveluihin muuttavat henkilöstömäärän tarvetta ja Valtorissa tarvittavaa osaamista. Neuvotteluissa arvioidaan jatkossa tarvittavaa osaamista ja toimenpiteitä henkilöstön määrän sopeuttamiseksi.

Päätökset tehtävistä organisaatiomuutoksista ja sopeutustoimista tehdään pääasiassa joulukuun alkuun mennessä.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Pasi Lehmus
p. 0295 50 5522, gsm 050 5500 022
pasi.lehmus[at]valtori.fi

Valokuituverkkojen rooli alueellisessa talouskehityksessä on merkittävä. Ilman toimivaa verkkoyhteyttä etäinen sijainti on entistäkin etäisempi.

Kuituverkot tulee nähdä merkittävänä alueellisen kehittymisen mahdollistavana rakenteena. OECD:n teettämässä tutkimuksessa on käynyt ilmi, että kun valokuituyhteyksiä kasvatetaan kymmenellä prosentilla, nousee alueen työllisyysaste 1,1 prosenttia ja alueelle perustetaan yksi uusi yritys 12 000 asukasta kohden. Välityskykyinen ja nopea verkko mahdollistaa etätyöskentelyn ja -asioinnin sekä uusien innovaatioiden ja työpaikkojen synnyn.

– Toimiva verkkoyhteys on tärkeä osa yhteiskunnan perusrakenteita. Tieto ja palvelut ovat jo verkossa. Talouden ja työllisyysasteen kasvumahdollisuudet ovat digitalisaatiossa. Verkkoyhteyksien on oltava kunnossa. Luotettavan, nopean ja kehitystä kestävän yhteyden takaa valokuitu, toteaa Suomen Seutuverkot ry:n puheenjohtaja Jarno Laitinen.

Euroopan komissio on asettanut digitaalistrategiassaan EU:n laajuiseksi tavoitteeksi 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa työllisyysasteen tavoite on 72 prosenttia tällä hallituskaudella.

Samaisessa Euroopan komission strategiassa on linjattu, että vuoteen 2020 mennessä vähintään puolessa EU:n kotitalouksista on tiedonnopeussiirroltaan yli 100 megabitin internetyhteys. Tällä hetkellä Suomen laajakaistayhteyksistä noin neljäsosa on näitä nopeita, yli 100 megabitin yhteyksiä. Näistä valtaosa on toteutettu valokuidulla.

Lisätietoja:

Jarno Laitinen
Suomen Seutuverkot ry, puheenjohtaja
puh. 040 517 0121
jarno.laitinen@seutuverkot.fi 

Museovirasto kritisoi 19.10.2016 blogissaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoria viraston ICT-kustannusten rajusta noususta.

Valtori on perustettu yhtenäistämään ja tuomaan kustannussäästöjä valtionhallinnon ICT-kustannuksiin kokonaisuutena. Myös säästötavoitteet on asetettu valtionhallinnon tasolla. Esimerkiksi Valtion yhteisen puheratkaisun myötä valtiolla on saavutettu jopa 15 miljoonan euron säästöt.

”On totta, että yksittäisten virastojen kohdalla siirtyminen Valtorin keskitettyihin palveluihin voi nostaa hintoja aikaisempaan tuotantotapaan verrattuna. Näin on käynyt etenkin pienemmillä virastoilla. Usein vanha palvelu ja uusi keskitetty palvelu eivät ole täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi Valtorin tuottamaan Päätelaitepalvelu Valtin sisältö on monipuolisempi kuin moni aikaisempi virastokohtainen päätelaiteratkaisu. Tällöin asiakas myös saa uudesta palvelusta rahoilleen enemmän vastinetta”, selventää tilannetta Valtorin toimitusjohtaja Pasi Lehmus.

Myös todellisten kustannusten vertailu on hankalaa. Ennen ICT-palvelujen siirtymistä Valtorin vastuulle, ICT-kustannuksia on seurattu eri virastoissa hyvin erilaisin tavoin. Siirtyminen yhtenäisiin ICT-palveluihin ja palvelujen kilpailuttaminen laajempina kokonaisuuksina tuovat kiistatta säästöjä koko valtionhallinnon ICT-kustannuksiin.

Valtiotasolla saadut hyödyt realisoituvat virastoille kuitenkin eri tahdissa ja eri suuruisina riippuen kunkin viraston lähtötilanteesta. Täysimääräisesti tavoitellut kustannussäästöt toteutuvat vasta sen myötä, kun valtionhallinnon organisaatiot siirtyvät asiakaskohtaisista ICT-ratkaisuista käyttämään valtion yhteisiä ICT-palveluja. Palvelujen käyttöönotot on määrä toteuttaa vuosien 2016-2018 aikana.

”Huomioimme luonnollisesti saamamme palautteen ja arvioimme, voisimmeko tarjota jatkossa vakiopalveluidemme rinnalla kevyempiä ja edullisempia vaihtoehtoja. Esimerkiksi pilvipalveluita hyödyntämällä asiakkaamme saavat nopeasti ja erittäin edullisesti käyttöönsä julkista palvelinkapasiteettia ja siihen liittyviä valinnaisia tukipalveluita”, toteaa Lehmus.  

Lisätietoja

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori
Toimitusjohtaja Pasi Lehmus
p. 0295 50 5522, gsm 050 5500 022
pasi.lehmus@valtori.fi

IT-palveluyhtiö CGI alkaa kehittää hyötysovelluksia Microsoft HoloLens -teknologialle, yhtenä ensimmäisistä yrityksistä Euroopassa. Lisätyn todellisuuden (Augmented Reality, AR) ratkaisujen toteuttamiseen CGI on kehittänyt oman HoloTagger-nimisen alustan.

Koska kaikkia uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksia ei voi tuntea ennalta, CGI kehittää lisätyn todellisuuden sovellutuksia innovaatioprojekteissa yhteistyössä eri toimialojen asiakkaidensa kanssa.

Ensimmäiset asiakasprojektit CGI on käynnistänyt Ruotsissa Västerbottenin lääninhallituksen sekä 3D Nordin kanssa. Västerbottenissa CGI auttaa visualisoimaan biopankin toimintaa ja testidataa. 3D Nordin kanssa CGI keskittyy AR-teknologiaa hyödyntävän 3D-mallinnuksen kehittämiseen erityisesti arkkitehtuurin ja rakennusalan piirissä. Muita projekteja syksyn aikana käynnistyy mm. valmistavan teollisuuden saralla.

Suomessa CGI on aiemmin kehittänyt AR-pilottisovelluksen muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.

”HoloLens-teknologian myötä pääsemme paitsi jatkamaan aiempien kehitysideoidemme parissa myös laajentamaan lisätyn todellisuuden soveltamismahdollisuuksien kartoitusta muillekin toimialoille. Tässä työssä hyödynnämme Digital Spark -innovaatiokonseptiamme, jossa törmäytämme asiakkaitamme, asiantuntijoitamme ja uusia teknologioita”, kertoo mobiili- ja digialustaratkaisuista vastaava johtaja Sami Isoherranen CGI:ltä.

AR-ratkaisujen suuri potentiaali on niiden kyvyssä luoda fyysistä ja digitaalista maailmaa yhdistäviä kokemusympäristöjä.

”Uusien teknologioiden hyödyntäminen ja pilotointi tuottavat usein sellaisia kustannuksia, jotka hidastavat soveltamisinnovaatioiden syntyä ja leviämistä. Tämän hidasteen poistamiseksi kehitimme oman HoloTagger-alustan. Sen teknisten ja liiketoiminnallisten moduulien joustavuus mahdollistaa kehitysideoiden nopean toteuttamisen sekä kehityskustannusten hajauttamisen siten, että asiakaskohtaiset investoinnit pysyvät järkevinä”, taustoittaa Isoherranen CGI:n AR-alustan kehityshistoriaa.

Microsoft HoloLens on puettava headset-laitteisto, joka sisältää tietokoneen hologrammien tuottamiseen ja esittämiseen. Laite mahdollistaa liikkuvien kolmiulotteisten asioiden projisoinnin samaan tilaan laitteen käyttäjän kanssa, mistä käytetään nimitystä lisätty todellisuus (englanniksi Augmented Reality, AR).

Tällä hetkellä CGI on etujoukoissa kehittämässä HoloLens-teknologiaan nojaavia hyötysovelluksia, koska Pohjois-Amerikan ulkopuolella laitteista voi tehdä vasta ennakkotilauksia yksittäisissä maissa.

Lisätietoa:

Sami Isoherranen
johtaja, mobiili- ja digialustaratkaisut, CGI
+358 40 723 3515
sami.isoherranen@cgi.com

Media:

Esa Luoto
viestintäpäällikkö, CGI
+358 50 380 5601
esa.luoto@cgi.com

Liitteet

Kuva (by Microsoft): HoloLens-esimerkki
https://1drv.ms/i/s!AvSUjCy7IC08i36JYMWbN1wqUA_Y

Domus aloittaa virtuaalikeittiöesittelyt

Virtuaalinen maailma on jo tämän päivän tekniikkaa erilaisissa rakentamisen ratkaisuissa, ja nyt myös keittiöiden suunnittelu on osana kehitystä. Vuoden 2016 aikana Domus on valmistautunut tulevaan teknologiauudistukseen mallintamalla keväällä lanseeratun Muoto by Domus-keittiömalliston virtuaalikeittiöksi. Toteutus tapahtuu suomalaisen yhteistyökumppanin, VRethink:n avulla.

– Esittelemme ensimmäisen virtuaalikeittiömme Omakoti-messuilla Vantaalla 28.-30.10., jonka jälkeen kehitämme ja laajennamme virtuaalikeittiömme mallistoa pidemmälle. Haluamme olla asiassa edelläkävijöitä ja hyödyntää nykytekniikan tuomia kiinnostavia mahdollisuuksia, Domus Yhtiöt Oy:n markkinointipäällikkö Sonja Arohonka kertoo

Virtuaalikeittiön avulla kuluttaja pääsee paremmin visualisoimaan mm. värien vaikutuksen keittiökokonaisuuteen ja havainnoimaan ergonomisuutta, esim. uunin sijoittelun vaikutuksesta ergonomiaan. Kokemus on täysin uudentyyppinen, kun voit fyysisesti kävellen liikkua virtuaalikeittiössä. Virtuaalikeittiössä on mahdollista avata ja sulkea laatikoita, sekä kodinkoneita, aivan kuten oikeassa elämässä.

– Olemme todella innoissamme virtuaalikeittiöiden tuomista mahdollisuuksista sekä yrityksellemme että kuluttajille. Voimme tarjota asiakkaillemme uusia innovaatioita, jotka nopeuttavat ja helpottavat keittiön visualisointia uudella tavalla. Tuotekehityksessä voimme testata lopputuotetta ennen kuin yhtäkään levyä on oikeasti sahattu. Tämä on nykypäivää, eikä enää kaukaista tulevaisuutta, toteaa Domus Yhtiöiden toimitusjohtaja Mika Kaukonen.

Domus kehittää toimintaa yhdessä VRethinkin kanssa

VRethink Oy on vuonna 2016 perustettu kansainväliseen kasvuun tähtäävä startup-yritys, joka kehittää virtuaalielämyksiä yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin.

VRethink toimii Domuksen kumppanina rakentamassa tulevaisuuden virtuaalikeittiöitä. Domus hyödyntää virtuaalikeittiömaailmansa HTC Vive:n tekniikkaa. HTC Vive -lasit julkaistiin vasta toukokuussa, joten näin todentuntuinen elämys on monelle vielä uutta. Ohjelmaa pyörittää raskas pelitietokone ja 3D-malleista on tehty virtuaalimaailma / käyttöliittymä pelimoottorin päälle, samoin kuin tietokonepelejä tehdessä. Laitteet mukautuvat käyttäjän liikkeisiin ja näin voidaan luoda todentuntuisia kokemuksia. Läsnäolon kokemusta on vaikea selittää sanoin, mutta aivot reagoivat VR-kokemukseen kuin tilanne olisi aito.

Virtuaalikeittiöelämää voi testata Omakoti-messuilla Myyrmäessä 28.-30.10. osastolla 6.13., sekä myöhemmin syksyllä ja ensi vuoden aikana Domus Centereissä tapahtuvalla tapahtumakiertueella ja kevään messuilla.

Lisätietoja:

Domus Yhtiöt Oy
Asiakaskokemus-, markkinointi- ja viestintäpäällikkö
Sonja Arohonka, sonja.arohonka@domus.fi, puh. 0207 100 403

VRethink, Jukka Saario, jukka.saario@vrethink.fi, puh. 040 7024 922, www.vrethink.fi/,

HTC VIVE: http://www.vive.com/eu/

Ambientia vahvistaa jalansijaansa Internet of Things -liiketoiminnassa partneroitumalla Elisan kanssa.

Sopimuksen myötä Ambientia pääsee hyödyntämään Elisan IoT-alustaa, joka perustuu markkinajohtaja Thingworxin teknologiaan. Elisa aloitti yhteistyön ThingWorxin kanssa vuonna 2015, mistä lähtien alustaa on edelleen kehitetty ja hyödynnetään Elisan yritysasiakkailleen tarjoamissa teollisen internetin ratkaisuissa. 

Elisan IoT-alustan vahvuutena on sen helppokäyttöisyys ja nopeus: alusta mahdollistaa yrityksille nopean IoT-kehityspolun laajojen ja pitkäkestoisten IT-tuotekehitysprojektien sijaan.

”Olemme tehneet teollisen internetin projekteja jo vuosien ajan, ja tämä kumppanuus tukee strategiaamme kasvaa kyseisellä alueella. Teollinen internet voi hyödyntää kaikkia toimialoja tuomalla uusia liiketoimintamalleja ja on meille luonnollisesti mielenkiintoinen kenttä,” toteaa Ambientian toimitusjohtaja Ville Availa.

Elisan teollisen internetin ekosysteemiin kuuluu useita toimittajia eri toimialoilta. Tavoitteena on tarjota asiakasyrityksille juuri heidän tarpeisiinsa sopiva ratkaisu ja toimittajamalli.

”Elisa on merkittävä kommunikaatioratkaisujen kehittäjä ja siten hieno kumppani IoT-kentällä,” Availa sanoo.

Lisätietoja:

Ville Availa, toimitusjohtaja

ville.availa@ambientia.fi

040 514 5939

Check Pointin haittaohjelmakatsaus 10/2016

Kiristyshaittaohjelma ensi kertaa maailman kärkikolmikossa

Kiristyshaittaohjelma nousi syyskuussa ensimmäistä kertaa kärkikolmikkoon Check Pointin kansainvälisessä haittaohjelmatilastossa. Sama Locky-kiristyshaittaohjelma oli Suomessa havaituista haittaohjelmista toiseksi yleisin.

Espoo, 21. lokakuuta 2016 – Tietoturvayhtiö Check Point Software Technologiesin haittaohjelmaraportoinnin mukaan kiristyshaittaohjelmat jatkoivat voittokulkuaan syyskuussa. Kiristyshaittaohjelmien osuus kaikista hyökkäyksistä kasvoi kuukaudessa 13 prosenttia.

Yritysverkkoihin kohdistuneista hyökkäyksistä kuusi prosenttia tehtiin yleisimmän kiristyshaittaohjelmaperheen, Lockyn, avulla. Locky alkoi levitä helmikuussa 2016. Se liikkuu pääasiassa naamioituna Word- tai Zip-tiedostoksi, joka on liitetty sähköpostiviestiin. Klikattu tiedosto latautuu vastaanottajan koneelle ja asentaa haittaohjelman, joka lukitsee käyttäjän tiedostot.

– Suomessakin Lockysta on ollut liikkeellä useita eri versioita, joissa on pyydetty esimerkiksi avaamaan viestin liitteenä oleva lasku. Sähköpostiliitteiden kanssa kannattaa edelleen olla varovainen, eikä mitään vähänkään oudolta näyttävää pidä avata. Varmuuskopiot kannattaa tehdä säännöllisesti, muistuttaa Check Pointin Suomen maajohtaja Petri Sonkeri.

Sonkerin mukaan kiristyshaittaohjelmien torjuntaan tarvitaan monipuolinen uhkientorjuntaratkaisu, joka valvoo ajantasaisesti liikennettä yrityksen verkossa ja kaikilla laitteilla, myös älypuhelimissa ja tableteissa. Yhtälöä vaikeuttaa se, että liikkeellä on paljon muutakin pahantahtoista kuin kiristyshaittaohjelmat. Viime päivinä on havaittu esimerkiksi huijausyrityksiä, joissa on houkuteltu ihmisiä väärennetyille nettisivuille tarkoituksena kalastella salasanoja ja pankkitunnuksia. Täydellisen tietoturvan rakentaminen onkin yrityksille iso haaste, koska uhkien kenttä muuntuu jatkuvasti.

Suomen haittaohjelmien top 5 oli syyskuussa Zeus, Locky, HackerDefender, Tinba ja Cryptowall. Näistä Locky ja Cryptowall ovat kiristyshaittaohjelmia, kun taas Zeus- ja Tinba-sukuiset haittaohjelmat liittyvät usein pankkihuijauksiin.

Kolme uutta tulokasta top 10 -listalla

Maailman yleisin haittaohjelma oli syyskuussa Conficker 16 prosentilla hyökkäyksistä. Sality oli yhtä yleinen kuin Locky: kuusi prosenttia hyökkäyksistä. 10 yleisintä haittaohjelmaa aiheutti puolet kaikista hyökkäyksistä.

Kansainväliseen top 10 -listaan ylsi myös kolme tulokasta. Chanitor lataa laitteelle haitallisia aineistoja, Blackhole on ohjelmistojen haavoittuvuuksien hyödyntämiseen tarkoitettu exploit kit ja Nivdort ottaa vastaan monenlaisia komentoja laitteen ulkopuolelta. Nämä eivät vielä kohonneet listalle Suomessa.

Älypuhelinten ja tablettien yleisin haittaohjelma oli jo kuudetta kuukautta peräkkäin Android-laitteiden vitsaus HummingBad, joka asentaa laitteelle haittaohjelmia ja mahdollistaa monenlaista vilunkia, kuten käyttäjätietojen varastamisen ja puhelimen sisältämien salattujen viestisäiliöiden ohittamisen. Toiseksi yleisin mobiilihaitake oli Adroid-takaovi Triada ja kolmanneksi yleisin Ztorg-troijalainen, joka asentaa ohjelmia käyttäjän tietämättä.

Kuukausittain laadittava haittaohjelmatilasto perustuu Check pointin ThreatCloudin^TM tietoihin. Se on maailman laajin verkosto, joka kerää tietoja kyberhyökkäyksistä ja näyttää ne reaaliaikaisesti kartalla. Verkosto tunnistaa päivittäin miljoonia haittaohjelmatyyppejä analysoidessaan yli 250 miljoonasta verkko-osoitteesta saamiaan tietoja.

--

Check Pointin uhkakartta näyttää kyberhyökkäykset reaaliaikaisesti: ThreatCloud World Cyber Threat Map

Katso täältä, kun haluat tietää, mitä mikäkin haittaohjelma tekee: Check Point ThreatWiki

Tietoja Check Pointin uhkientorjuntaresursseista: Threat-prevention-resources

Check Pointin tietoturvatiimin blogi: Check Point Blog

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Check Point Software Technologies Finland, maajohtaja Petri Sonkeri, petris.@checkpoint.com, p. 040 5047843

OSG Viestintä, Maija Rauha, maija.rauha@osg.fi, p. 0400 630 065

Seuraa Check Pointia:

Check Pointin blogi: http://blog.checkpoint.com/

Twitter: www.twitter.com/checkpointsw

Facebook: https://www.facebook.com/checkpointsoftware

YouTube: http://www.youtube.com/user/CPGlobal

PPCT Finland Oy tutki elo-syyskuussa 2016 paikannuspalveluiden käyttöä ja kiinnostavuutta yrityksissä. Kyselyyn osallistui yhteensä 538 henkilöä. Tutkimuksen toteutti markkinatutkimustoimisto Value Clinic.

Heurekan planetaariossa esitettävä Yöperhosten salattu maailma –elokuva menestyi New Yorkin Imagine Science –elokuvafestivaaleilla viikonloppuna. Pekka Veikkolaisen ja Hannes Vartiaisen tekemä elokuva sijoittui toiseksi kategoriassa, jossa kilpailivat festivaalien visuaalisesti näyttävimmät elokuvat. Kategorian voiton ja The Chroma Visual Science -palkinnon nappasi norjalaisen Line Klungseth Johansenin lyhytelokuva Process: Breath, joka kertoo hyönteisistä ja hengittämisestä.

Yöperhoset valittiin festivaaleille 800 elokuvan joukosta ainoana planetaarioelokuvana. Tuomariston mukaan planetaarioelokuvia ei ole ollut mukana festivaaleilla moneen vuoteen, mutta kiinnostava ja visuaalisesti näyttävä yöperhoselokuva teki heihin vaikutuksen.

Imagine Science –elokuvafestivaali järjestettiin tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Viime viikonloppuna järjestetyillä elokuvafestivaaleilla oli mukana kymmeniä tiede-elokuvia, jotka kilpailivat useissa eri kategorioissa.

Katso muut festivaalien palkitut elokuvat täältä: http://imaginesciencefilms.org/winners-announced-for-the-9th-imagine-science-film-festival-and-symbiosis-competition/

Dokumenttielokuva Yöperhosten salattu maailma on vauhdikas seikkailu perhosten ja hyönteisten elämään. Eri perhoslajien kanssa matkataan päiväntasaajalta napapiirille asti. Elokuvassa hyödynnetään kolmiulotteista röntgentomografiaa, jonka avulla hyönteisiä päästään tarkastelemaan mikroskooppisella tasolla.

Palkitusta dokumenttielokuvasta ovat pitäneet niin ammattilaiset kuin tiedekeskuskävijätkin. Yöperhosten salattu maailma –elokuvaa on esitetty Heurekan planetaariossa joulukuusta 2015 lähtien ja tähän mennessä sen on nähnyt jo yli 30 000 katsojaa. Elokuvatuotantoyhtiö Pohjankonna Oy on tuottanut elokuvan yhdessä tiedekeskus Heurekan kanssa.

Pohjankonna Oy on Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen vuonna 2008 perustama elokuvatuotantoyhtiö, jonka lyhyitä dokumenttielokuvia on esitetty kaikilla mantereilla. Elokuvat ovat voittaneet lukuisia palkintoja Suomessa ja ulkomailla.

Lue lisää elokuvasta täältä: http://www.heureka.fi/fi/yoperhosten-salattu-maailma

Lisätietoja:

Mikko Myllykoski
Elämysjohtaja
+358 40 9015 244

Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on puutteita, joiden korjaaminen pienentää omaisuuteen ja henkilövahinkoihin liittyviä riskejä. Kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittävän Safetumin turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin kertoo joka kolmannen kiinteistön kuuluvan pelastusturvallisuuden riskiryhmään.

”Meidän asiakkaidemme kiinteistöistä 36 prosenttia kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään, kun teemme kiinteistössä ensimmäisen tarkastuksen”, Jurvelin sanoo. ”Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiössä on useita ongelmia, joihin suosittelemme pikaista korjausta. Tilanne paraneekin yleensä nopeasti.”

Safetum seuraa kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittämänsä Pelastusvalvoja-palvelun avulla. Pelastusturvallisuuteen erikoistunut ammattilainen tarkastaa rakennuksen ja kirjaa ilmenevät turvallisuushavainnot Oma pelastusvalvoja -verkkopalveluun. Se laskee kiinteistölle turvallisuusindeksin ja lähettää hälytykset tarvittavista toimenpiteistä. Verkkoon laaditaan myös kiinteistön pelastussuunnitelma helposti ylläpidettävään muotoon.

Safetumin palvelua käyttää jo yli 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä, joissa asuu ja työskentelee yhteensä yli puoli miljoonaa suomalaista. Safetumin tilastot osoittavat, että yleisin pelastusturvallisuuden riski ovat kerrostalojen porrashuoneiden palo- ja poistumisturvallisuuden ongelmat. Porrashuoneissa säilytetään tavaroita – esimerkiksi kalusteita- ja ulkoiluvälineitä – jotka lisäävät tulipalon sattuessa palokuormaa ja savua.

Safetumin pelastusvalvojien havaintojen mukaan kuusi kymmenestä taloyhtiöistä ottaa turhia riskejä porrashuoneiden paloturvallisuudessa. Ylimääräistä tavaraa säilytetään myös sähköpääkeskuksissa ja lämmönjakohuoneissa. Selviä kehittämistarpeita on niin ikään ilmanvaihdon ja paloturvallisuustekniikan turvallisuudessa sekä tiedottamisessa.

”Useimpien taloyhtiöiden asukkaat eivät tiedä, miten heidän pitäisi toimia tulipalon sattuessa”, Tuomas Jurvelin sanoo.

Vakavimmat puutteet liittyvät Jurvelinin mukaan palokatkoihin ja savunpoistoluukkujen toimintaan. Safetumin asiantuntijat ovat löytäneet huolestuttavan paljon savunpoistoluukkuja, jotka eivät toimi ollenkaan. Tulen etenemistä hidastavia palokatkoja on avattu remonttien yhteydessä, eikä kukaan ole muistanut huolehtia palokatkojen korjaamisesta. Tuomas Jurvelin pitää todennäköisenä, että koko kiinteistökannan tilanne on jopa Safetumin arviota heikompi.

”Pelastusvalvoja-palvelu kiinnostaa aktiivisia taloyhtiöitä ja kiinteistöyhtiöiden omistajia. Minun on vaikea uskoa, että passiiviset omistajat olisivat hoitaneet talojensa asioita huolellisemmin kuin aktiiviset.” 

Safetum valvoo mm. Julius Tallbergin, Esperi Caren, Forenomin ja Tampereen seurakuntayhtymän omistamien kiinteistöjen pelastusturvallisuutta. Jurvelin sanoo, että tilanteen parantaminen innostaa sekä isännöitsijöitä että kiinteistöjen omistajia.

”Kaikilla on kova halu laittaa asiat kuntoon, eikä se jää siihen, että täytettäisiin vain lain kirjain rimaa hipoen. Tunnistamme yhdessä vaarat, ennalta ehkäisemme vahinkoja ja pienennämme vakuutusriskejä.”

Yksi esimerkki systemaattisen turvallisuustyön eduista on aiemmin syksyllä pääkaupunkiseudulla tapahtunut tuhopoltto asuinkerrostalossa. Ullakolla sytytetyn palon vahingot jäivät vähäisiksi, koska taloyhtiön rakenteellinen paloturvallisuus oli kunnossa. Kiinteistö on Safetumin asiakas, joka ehti nostaa turvallisuusindeksinsä ennen tulipaloa tyydyttävästä hyvälle tasolle.

Jurvelinin mukaan Suomessa syttyy vuosittain noin 6 000 rakennuspaloa. Niissä menehtyy vuosittain 70–100 ihmistä. Hänen mielestään Suomen tavoitteeksi tulisi ottaa palokuolemien tuntuva vähentäminen.

”Suomi on saavuttanut hienoja tuloksia liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta kiinteistöjen pelastusturvallisuus polkee paikoillaan. Tässä maassa on ehkä totuttu ajattelemaan, että emme mahda palokuolemille mitään, niitä vain tapahtuu. Me haluamme Safetumissa ajatella toisin. Turvallisuusindeksin paljastamat puutteet osoittavat, että Suomen pelastussuunnittelujärjestelmä vaatii kehittämistä. Turvallisuutta ei edistä pelkkien pelastussuunnitelma dokumenttien laatiminen. Tarvitaan reipasotteista tekemistä ja yhteistyötä, mutta me pystymme siihen – aivan varmasti.”

Lisätietoja: 

Tuomas Jurvelin

Toimitusjohtaja

Safetum Oy

041 467 5401

Jabra Stealth UC - Täydellinen kumppani matka- ja UC-puheluihin

Koe uskomaton ääni ja pysy yhteydessä – tien päällä, toimistossa tai kotona. Toimii puhelinten kanssa, jotka tukevat Bluetooth kuuloketta sekä tietokoneen kanssa USB donglen avulla. Ensiluokkaista mukavuutta pienessä koossa. Sertifioitu Skype for Business käyttöön. Tutustu>>

Jabra Pro 9465 – Yksi kuulokemikrofoni kaikkiin puheluihin

Ammattitason langaton kuulokemikrofoni, joka voidaan yhdistää useaan puhelimeen. DECT -turvaus sertifioituna Jabran patentilla, jossa on suojattu kuulokkeiden ja telakan välinen paritusprosessi. Koe selkeä-ääniset puhelut meluisissa julkisissa tiloissa tai avotoimistoissa. Voit kävellä ja puhua 150 metrin etäisyydellä työpisteeltäsi jopa 10 tunnin akunkestolla. Tutustu >>

Katso video >>

Jabra Evolve 65 – Parempiin ja tuottavampiin keskusteluihin

Jos työntekosi keskeytetään, voi viedä peräti 23 minuuttia, että pystyt taas keskittymään. Jabra Evolve 65 on huippuluokan langaton kuulokemikrofoni, joka mahdollistaa sinun keskittyneen työekentelyn suojaamalla melulta ja ulkoisilta häiriötekijöiltä.
Saat myös vapauden lähteä työpisteeltäsi puhelun aikana. Voit liikkua jopa 30 metrin päähän hakemaan esimerkiksi tulosteen, etsimään tarvitsemaasi asiakirjaa tai hakea kupin kahvia. Yhdistä langattomasti mihin tahansa Bluetooth-laitteeseen.

Kun sinulla on puhelu käynnissä, kiirevalo menee automaattisesti päälle ja ilmoittaa muille, että sinulla on puhelu meneillään. Voit myös itse laittaa manuaalisesti kiirevalon päälle silloin, kun et halua tulla häirityksi. Tutustu >>

Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on puutteita, joiden korjaaminen pienentää omaisuuteen ja henkilövahinkoihin liittyviä riskejä. Kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittävän Safetumin turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin kertoo joka kolmannen kiinteistön kuuluvan pelastusturvallisuuden riskiryhmään.

”Meidän asiakkaidemme kiinteistöistä 36 prosenttia kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään, kun teemme kiinteistössä ensimmäisen tarkastuksen”, Jurvelin sanoo. ”Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiössä on useita ongelmia, joihin suosittelemme pikaista korjausta. Tilanne paraneekin yleensä nopeasti.”

Safetum seuraa kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittämänsä Pelastusvalvoja-palvelun avulla. Pelastusturvallisuuteen erikoistunut ammattilainen tarkastaa rakennuksen ja kirjaa ilmenevät turvallisuushavainnot Oma pelastusvalvoja -verkkopalveluun. Se laskee kiinteistölle turvallisuusindeksin ja lähettää hälytykset tarvittavista toimenpiteistä. Verkkoon laaditaan myös kiinteistön pelastussuunnitelma helposti ylläpidettävään muotoon.

Safetumin palvelua käyttää jo yli 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä, joissa asuu ja työskentelee yhteensä yli puoli miljoonaa suomalaista. Safetumin tilastot osoittavat, että yleisin pelastusturvallisuuden riski ovat kerrostalojen porrashuoneiden palo- ja poistumisturvallisuuden ongelmat. Porrashuoneissa säilytetään tavaroita – esimerkiksi kalusteita- ja ulkoiluvälineitä – jotka lisäävät tulipalon sattuessa palokuormaa ja savua.

Safetumin pelastusvalvojien havaintojen mukaan kuusi kymmenestä taloyhtiöistä ottaa turhia riskejä porrashuoneiden paloturvallisuudessa. Ylimääräistä tavaraa säilytetään myös sähköpääkeskuksissa ja lämmönjakohuoneissa. Selviä kehittämistarpeita on niin ikään ilmanvaihdon ja paloturvallisuustekniikan turvallisuudessa sekä tiedottamisessa.

”Useimpien taloyhtiöiden asukkaat eivät tiedä, miten heidän pitäisi toimia tulipalon sattuessa”, Tuomas Jurvelin sanoo.

Vakavimmat puutteet liittyvät Jurvelinin mukaan palokatkoihin ja savunpoistoluukkujen toimintaan. Safetumin asiantuntijat ovat löytäneet huolestuttavan paljon savunpoistoluukkuja, jotka eivät toimi ollenkaan. Tulen etenemistä hidastavia palokatkoja on avattu remonttien yhteydessä, eikä kukaan ole muistanut huolehtia palokatkojen korjaamisesta. Tuomas Jurvelin pitää todennäköisenä, että koko kiinteistökannan tilanne on jopa Safetumin arviota heikompi.

”Pelastusvalvoja-palvelu kiinnostaa aktiivisia taloyhtiöitä ja kiinteistöyhtiöiden omistajia. Minun on vaikea uskoa, että passiiviset omistajat olisivat hoitaneet talojensa asioita huolellisemmin kuin aktiiviset.”

Safetum valvoo mm. Julius Tallbergin, Esperi Caren, Forenomin ja Tampereen seurakuntayhtymän omistamien kiinteistöjen pelastusturvallisuutta. Jurvelin sanoo, että tilanteen parantaminen innostaa sekä isännöitsijöitä että kiinteistöjen omistajia.

”Kaikilla on kova halu laittaa asiat kuntoon, eikä se jää siihen, että täytettäisiin vain lain kirjain rimaa hipoen. Tunnistamme yhdessä vaarat, ennalta ehkäisemme vahinkoja ja pienennämme vakuutusriskejä.”

Yksi esimerkki systemaattisen turvallisuustyön eduista on aiemmin syksyllä pääkaupunkiseudulla tapahtunut tuhopoltto asuinkerrostalossa. Ullakolla sytytetyn palon vahingot jäivät vähäisiksi, koska taloyhtiön rakenteellinen paloturvallisuus oli kunnossa. Kiinteistö on Safetumin asiakas, joka ehti nostaa turvallisuusindeksinsä ennen tulipaloa tyydyttävästä hyvälle tasolle.

Jurvelinin mukaan Suomessa syttyy vuosittain noin 6 000 rakennuspaloa. Niissä menehtyy vuosittain 70–100 ihmistä. Hänen mielestään Suomen tavoitteeksi tulisi ottaa palokuolemien tuntuva vähentäminen.

”Suomi on saavuttanut hienoja tuloksia liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta kiinteistöjen pelastusturvallisuus polkee paikoillaan. Tässä maassa on ehkä totuttu ajattelemaan, että emme mahda palokuolemille mitään, niitä vain tapahtuu. Me haluamme Safetumissa ajatella toisin. Turvallisuusindeksin paljastamat puutteet osoittavat, että Suomen pelastussuunnittelujärjestelmä vaatii kehittämistä. Turvallisuutta ei edistä pelkkien pelastussuunnitelma dokumenttien laatiminen. Tarvitaan reipasotteista tekemistä ja yhteistyötä, mutta me pystymme siihen – aivan varmasti.”

Lisätietoja:

Tuomas Jurvelin

Toimitusjohtaja

Safetum Oy

041 467 5401

Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on puutteita, joiden korjaaminen pienentää omaisuuteen ja henkilövahinkoihin liittyviä riskejä. Kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittävän Safetumin turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin kertoo joka kolmannen kiinteistön kuuluvan pelastusturvallisuuden riskiryhmään.

”Meidän asiakkaidemme kiinteistöistä 36 prosenttia kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään, kun teemme kiinteistössä ensimmäisen tarkastuksen”, Jurvelin sanoo. ”Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiössä on useita ongelmia, joihin suosittelemme pikaista korjausta. Tilanne paraneekin yleensä nopeasti.”

Safetum seuraa kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittämänsä Pelastusvalvoja-palvelun avulla. Pelastusturvallisuuteen erikoistunut ammattilainen tarkastaa rakennuksen ja kirjaa ilmenevät turvallisuushavainnot Oma pelastusvalvoja -verkkopalveluun. Se laskee kiinteistölle turvallisuusindeksin ja lähettää hälytykset tarvittavista toimenpiteistä. Verkkoon laaditaan myös kiinteistön pelastussuunnitelma helposti ylläpidettävään muotoon.

Safetumin palvelua käyttää jo yli 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä, joissa asuu ja työskentelee yhteensä yli puoli miljoonaa suomalaista. Safetumin tilastot osoittavat, että yleisin pelastusturvallisuuden riski ovat kerrostalojen porrashuoneiden palo- ja poistumisturvallisuuden ongelmat. Porrashuoneissa säilytetään tavaroita – esimerkiksi kalusteita- ja ulkoiluvälineitä – jotka lisäävät tulipalon sattuessa palokuormaa ja savua.

Safetumin pelastusvalvojien havaintojen mukaan kuusi kymmenestä taloyhtiöistä ottaa turhia riskejä porrashuoneiden paloturvallisuudessa. Ylimääräistä tavaraa säilytetään myös sähköpääkeskuksissa ja lämmönjakohuoneissa. Selviä kehittämistarpeita on niin ikään ilmanvaihdon ja paloturvallisuustekniikan turvallisuudessa sekä tiedottamisessa.

”Useimpien taloyhtiöiden asukkaat eivät tiedä, miten heidän pitäisi toimia tulipalon sattuessa”, Tuomas Jurvelin sanoo.

Vakavimmat puutteet liittyvät Jurvelinin mukaan palokatkoihin ja savunpoistoluukkujen toimintaan. Safetumin asiantuntijat ovat löytäneet huolestuttavan paljon savunpoistoluukkuja, jotka eivät toimi ollenkaan. Tulen etenemistä hidastavia palokatkoja on avattu remonttien yhteydessä, eikä kukaan ole muistanut huolehtia palokatkojen korjaamisesta. Tuomas Jurvelin pitää todennäköisenä, että koko kiinteistökannan tilanne on jopa Safetumin arviota heikompi.

”Pelastusvalvoja-palvelu kiinnostaa aktiivisia taloyhtiöitä ja kiinteistöyhtiöiden omistajia. Minun on vaikea uskoa, että passiiviset omistajat olisivat hoitaneet talojensa asioita huolellisemmin kuin aktiiviset.”

Safetum valvoo mm. Julius Tallbergin, Esperi Caren, Forenomin ja Tampereen seurakuntayhtymän omistamien kiinteistöjen pelastusturvallisuutta. Jurvelin sanoo, että tilanteen parantaminen innostaa sekä isännöitsijöitä että kiinteistöjen omistajia.

”Kaikilla on kova halu laittaa asiat kuntoon, eikä se jää siihen, että täytettäisiin vain lain kirjain rimaa hipoen. Tunnistamme yhdessä vaarat, ennalta ehkäisemme vahinkoja ja pienennämme vakuutusriskejä.”

Yksi esimerkki systemaattisen turvallisuustyön eduista on aiemmin syksyllä pääkaupunkiseudulla tapahtunut tuhopoltto asuinkerrostalossa. Ullakolla sytytetyn palon vahingot jäivät vähäisiksi, koska taloyhtiön rakenteellinen paloturvallisuus oli kunnossa. Kiinteistö on Safetumin asiakas, joka ehti nostaa turvallisuusindeksinsä ennen tulipaloa tyydyttävästä hyvälle tasolle.

Jurvelinin mukaan Suomessa syttyy vuosittain noin 6 000 rakennuspaloa. Niissä menehtyy vuosittain 70–100 ihmistä. Hänen mielestään Suomen tavoitteeksi tulisi ottaa palokuolemien tuntuva vähentäminen.

”Suomi on saavuttanut hienoja tuloksia liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta kiinteistöjen pelastusturvallisuus polkee paikoillaan. Tässä maassa on ehkä totuttu ajattelemaan, että emme mahda palokuolemille mitään, niitä vain tapahtuu. Me haluamme Safetumissa ajatella toisin. Turvallisuusindeksin paljastamat puutteet osoittavat, että Suomen pelastussuunnittelujärjestelmä vaatii kehittämistä. Turvallisuutta ei edistä pelkkien pelastussuunnitelma dokumenttien laatiminen. Tarvitaan reipasotteista tekemistä ja yhteistyötä, mutta me pystymme siihen – aivan varmasti.”

Lisätietoja:

Tuomas Jurvelin

Toimitusjohtaja

Safetum Oy

041 467 5401

Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on puutteita, joiden korjaaminen pienentää omaisuuteen ja henkilövahinkoihin liittyviä riskejä. Kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittävän Safetumin turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin kertoo joka kolmannen kiinteistön kuuluvan pelastusturvallisuuden riskiryhmään.

”Meidän asiakkaidemme kiinteistöistä 36 prosenttia kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään, kun teemme kiinteistössä ensimmäisen tarkastuksen”, Jurvelin sanoo. ”Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiössä on useita ongelmia, joihin suosittelemme pikaista korjausta. Tilanne paraneekin yleensä nopeasti.”

Safetum seuraa kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittämänsä Pelastusvalvoja-palvelun avulla. Pelastusturvallisuuteen erikoistunut ammattilainen tarkastaa rakennuksen ja kirjaa ilmenevät turvallisuushavainnot Oma pelastusvalvoja -verkkopalveluun. Se laskee kiinteistölle turvallisuusindeksin ja lähettää hälytykset tarvittavista toimenpiteistä. Verkkoon laaditaan myös kiinteistön pelastussuunnitelma helposti ylläpidettävään muotoon.

Safetumin palvelua käyttää jo yli 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä, joissa asuu ja työskentelee yhteensä yli puoli miljoonaa suomalaista. Safetumin tilastot osoittavat, että yleisin pelastusturvallisuuden riski ovat kerrostalojen porrashuoneiden palo- ja poistumisturvallisuuden ongelmat. Porrashuoneissa säilytetään tavaroita – esimerkiksi kalusteita- ja ulkoiluvälineitä – jotka lisäävät tulipalon sattuessa palokuormaa ja savua.

Safetumin pelastusvalvojien havaintojen mukaan kuusi kymmenestä taloyhtiöistä ottaa turhia riskejä porrashuoneiden paloturvallisuudessa. Ylimääräistä tavaraa säilytetään myös sähköpääkeskuksissa ja lämmönjakohuoneissa. Selviä kehittämistarpeita on niin ikään ilmanvaihdon ja paloturvallisuustekniikan turvallisuudessa sekä tiedottamisessa.

”Useimpien taloyhtiöiden asukkaat eivät tiedä, miten heidän pitäisi toimia tulipalon sattuessa”, Tuomas Jurvelin sanoo.

Vakavimmat puutteet liittyvät Jurvelinin mukaan palokatkoihin ja savunpoistoluukkujen toimintaan. Safetumin asiantuntijat ovat löytäneet huolestuttavan paljon savunpoistoluukkuja, jotka eivät toimi ollenkaan. Tulen etenemistä hidastavia palokatkoja on avattu remonttien yhteydessä, eikä kukaan ole muistanut huolehtia palokatkojen korjaamisesta. Tuomas Jurvelin pitää todennäköisenä, että koko kiinteistökannan tilanne on jopa Safetumin arviota heikompi.

”Pelastusvalvoja-palvelu kiinnostaa aktiivisia taloyhtiöitä ja kiinteistöyhtiöiden omistajia. Minun on vaikea uskoa, että passiiviset omistajat olisivat hoitaneet talojensa asioita huolellisemmin kuin aktiiviset.”

Safetum valvoo mm. Julius Tallbergin, Esperi Caren, Forenomin ja Tampereen seurakuntayhtymän omistamien kiinteistöjen pelastusturvallisuutta. Jurvelin sanoo, että tilanteen parantaminen innostaa sekä isännöitsijöitä että kiinteistöjen omistajia.

”Kaikilla on kova halu laittaa asiat kuntoon, eikä se jää siihen, että täytettäisiin vain lain kirjain rimaa hipoen. Tunnistamme yhdessä vaarat, ennalta ehkäisemme vahinkoja ja pienennämme vakuutusriskejä.”

Yksi esimerkki systemaattisen turvallisuustyön eduista on aiemmin syksyllä pääkaupunkiseudulla tapahtunut tuhopoltto asuinkerrostalossa. Ullakolla sytytetyn palon vahingot jäivät vähäisiksi, koska taloyhtiön rakenteellinen paloturvallisuus oli kunnossa. Kiinteistö on Safetumin asiakas, joka ehti nostaa turvallisuusindeksinsä ennen tulipaloa tyydyttävästä hyvälle tasolle.

Jurvelinin mukaan Suomessa syttyy vuosittain noin 6 000 rakennuspaloa. Niissä menehtyy vuosittain 70–100 ihmistä. Hänen mielestään Suomen tavoitteeksi tulisi ottaa palokuolemien tuntuva vähentäminen.

”Suomi on saavuttanut hienoja tuloksia liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta kiinteistöjen pelastusturvallisuus polkee paikoillaan. Tässä maassa on ehkä totuttu ajattelemaan, että emme mahda palokuolemille mitään, niitä vain tapahtuu. Me haluamme Safetumissa ajatella toisin. Turvallisuusindeksin paljastamat puutteet osoittavat, että Suomen pelastussuunnittelujärjestelmä vaatii kehittämistä. Turvallisuutta ei edistä pelkkien pelastussuunnitelma dokumenttien laatiminen. Tarvitaan reipasotteista tekemistä ja yhteistyötä, mutta me pystymme siihen – aivan varmasti.”

Lisätietoja:

Tuomas Jurvelin

Toimitusjohtaja

Safetum Oy

041 467 5401